Kuviolliset neuleet näyttävät aina niin rikkailta ja mielikuvituksekkailta, että pakkohan sellaista oli kokeilla itsekin. Lisää motivaatiota sain siitä hämäräperäisestä pakkomielteestäni yrittää tehdä se täydellinen pipo. Ei aivan vieläkään onnistunut, mutta lähemmäksi päästään. Ohjeen sain lokakuun Suuresta käsityölehdestä pudottamalla alkuperäisestä noin 20 silmukkaa pois. Tämä siksi, että aiemmin ohjetta kokeiltuani sain ihan mielettömän hehtaaripipon. Ehkä purankin sen takaisin langoiksi ja teen uusiksi tämän kokoisena. Siinä voisi olla ideaa. Kehittämiskelpoinen malli tämä joka tapauksessa on, vaikka sorrun vieläkin pitämään sitä tylsää mustaa henkkamaukan tupsupipoa suurimman osan ajasta. Eipähän tarvitse väriyhdistelmiä miettiä.
Kuvassa värit toistuvat kohtalaisen hyvin vaikka käytössä noita ruskeita kuvioita ei joka valaistuksessa erota kovin selvästi. Jämälankojen kanssa on aina vähän se onkelma, että on tehtävä siitä mitä on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti