Luonnos syyskuu

Tässäpä näitä on, syyskuun luonnoslehtiöihin kerääntyneitä tuherruksia. Otin jossain kesän alussa tavoitteeksi opetella piirtämään ihmisiä noin ylipäätään, asentoja, kasvokuvia etc. Ensimmäisiä harjoitelmia en tuu kyllä koskaan näyttämään täällä mutta tästä eteenpäin voisi kokeilla ottaa tavaksi kerätä kaikki kuun valitut palat aina yhteen läjään ja lätkästä tänne. Kehittymisvinkkejä ja palautetta ja kommenttia sitte vaan naputtamaan.
 psst. Kuvaa klikkaamalla sitä saa sitte isommaksi

Pajun taivuttajat

Ajattelin ihan huvikseni päivitellä tänne meidän syksyisen ympäristötaiteenleirin satoa reilun viikon takaa. Säät olivat viimeisten päivien aikana aika kurjia ja sataa tihkutti sitkeästi vaikka Oulun kylmään syystuuleen tottuneelle meininki oli kuitenkin suhteellisen leppoista.

Ryhmän kanssa lapin esineistöä ahkerasti Arktikumissa tutkittuamme päädyimme tuommoiseen saamelaiseen kehdon tapaiseen. Muutaman luonnoksen sutattuamme ryhdyimme ahkerasti tuumasta toimeen. Materiaalina oli lähinnä nuorta koivua, haapaa ja pajua jota ympäristöstä oli karsittu. Ensimmäisen naukuttelu ja nipsuttelu ja taivuttelupäivän jälkeen kädet olivat uskomattoman arat. Epäluulo valmiiksisaamisestakin kävi monesti mielessä mutta yllättävän loppuspurtin jälkeen valmista tuli!


Rekiryhmällä taisi tulla noipeiten valmista ja komeahan se on tämäkin laitos ja hieno on maisemakin! Tässä kai on sitä maisemaan piirtämistä mistä luennolla niin kovasti puhuttiin.


Hieno on myös tämä eskimoiden aurinkolaseja esittävä teos, joka taisi olla isoimpia ja massiivisimpia meidän luokan tekeleistä. Minusta tässä oli jotenkin niin hauska ideakin kun silmänreijistä pääsi maisemaa kurkistelemaan.

Yöllisiä

Ajattelin dokumentoida teille viimeöisen neljän tunnin maalausrupeaman tuloksia. Millään ei tietenkään olisi malttanut lopettaa, kun kerran vauhtiin pääsi, mutta kaksi kuppia uniteetä lipitettyäni oli pakko luovuttaa ja kömpiä peiton alle. Tosin maalaustäpinöissäni pyörin vielä melkein kaksi tuntia hereillä ennen kuin se uni sitten lopulta tuli.

Selän poimut tuottavat turhautumista ja tuskaa, mutta ehkä niistä kärsivällisyydellä ja tarkkuudella selvitään jos malttaisi. Päänvaivaa tuottaa myös, että kuinkas sitten kävikään. Eli jätänkö kuvan noin pelkistetyksi, pelkkä hahmo ja sininen tausta, vai lisäänkö kuvaan vielä jotain, esim hiuksia tai kasveja yms. Ajatuksia ja ehdotuksia otetaan kiitollisena vastaan.

Rikottu hiljaisuus

Paljonhan minä olen ehtinyt aikaan saada kaikenlaista, mutta niistä raportoiminen on jäänyt kyllä täydellisen unohduksiin. Palailin tuossa muutama tunti sitten takaisin tänne pohjoiseen ja ihailin ruskan kauniita värejä ikkunasta koko matkan ja korvissa soi kukas muukaan kuin Norah Jones.

Kämpille päästyä tietenkin oli heri pakko muovit uusista kiilakehyksistä repiä pois ja päästä uusia akryylivärejä kokeilemaan. Törkeän kalliita maalejahan nuo ovat, vaan viimemmäksi kirjakaupan akryyliväreillä maalattuani ja masennuttuani laadun takia aivan täysin (muuttavat kuivuessaan väriä ihan törkeän paljon) päätin investoida ihan kunnolla.

Hankin kaksi kiilapohjaa samalla. Ajattelin maalata niihin kuvaparin sängyn päätyyni roikkumaan. Syksyn väreistä innostuneena sävytin toisen jo hehkuvan oranssiksi ( 50% cadmiumin keltaista ja 50% cadmiumin punaista ). Tälle pohjalle olisi tarkoitus naisen siluettia lähteä rakentamaan ja lopputulos ainakin näillä näkymin tulee olemaan öisen sininen. Tosin minullahan nämä suunnitelmat muuttuvat tunnetusti aina tehdessä.