Kuuran kulku

Minulla on sellainen kutina, että jos ehdottaisin Mammalle tästä meidän perheen tämän vuoden joulukorttia niin se ei taitaisi ihan suostua :D Tämä onnistui jopa melko hyvin, vaikka minulla jossain vaiheessa linearttia tehdessä loppui usko koko projektiin. Aloitin tämän suunnilleen kahdeksan maissa illalla (tiiän etten sais alottaa mitään oikeeta piirustusta enää siihen aikaan koska sitten menee aina myöhään) ja sain nyt puolelta valmiiksi, eli viitisen tuntia tähän upposi kaiken kaikkiaan.

Hohtavia hirviökoiria! Mikä musta on ihana yksityiskohta on se, ettei tota poroa pysty katsomaan suoraan noitten silmien takia, alkaa vilisemään ja tuntuu ettei silmät muka oikeesti tarkenna. Päädyin sitten kiltisti laittaan Kuuralle mekon päälle, vaikka aluksi ajattelin, että se ois nakuna keskellä pakkasta. Ajatuksena jotenki kiehtova ja ois korostanu nimenomaan sitä että se on talven henki. Eihän semmoiset osaa palella! Meni anatomisesti liian vaikeeksi niin peitin vaatteilla. Olin ovela. Kuurakin oli ovela ja huijasi Kaamokselta hurtat jollain konstilla mukaansa. Kaamos raukka murjottaa nyt jossain pimeässä loukossa yksinään sillä aikaa kun Kuura karkeloi. Siskon poronkin se on vienyt, hyi hävytön.